Sisällys

1. Bränditarina

2. Pääviestit

3. Äänensävy

4. Visuaalisuus

4.1 Tunnus

4.2 Sommittelu

4.3 Typografia

4.4 Väripaletti

4.5 Valokuvat

4.6 Kuvitukset

5. Esimerkkejä

1. Bränditarina

Keski-Suomi – Parhaat palat löytyvät keskeltä

Emme tule idästä emmekä lännestä. Tulemme sieltä, missä kaikki osuu kohdilleen.

Siinä missä ylioppilaat saapuivat tänne sata vuotta sitten opettelemaan puhtainta suomen kieltä, tullaan Keski-Suomeen tänä päivänä etsimään inhimillistä ympäristöä, jonne rakentaa turvallista ja tasapainoista tulevaisuutta. 

Missä kansallisrunoilija kohtaa riimikuninkaan

Vaikka ajat muuttuvat, rakkautemme sanojen voimaan säilyy. Perimämme virtaa kansallisromanttisissa säkeissä Keuruun korpimaisemissa ja Päijänteen vesissä jatkaen matkaansa Kortepohjasta ponnistaviin rap-riimeihin. 

Missä maaseutu kohtaa maailman

Meiltä löytyy muutakin kuin kaunista järvimaisemaa. Keski-Suomessa puhdas luonto ja eloisa maaseutu kohtaavat tulevaisuusteknologian ja korkeakoulutuksen. Osaamisemme on samaan aikaan sekä perinteistä että modernia – se ammentaa yhtäällä metsien kuiduista ja toisaalla digitaalisesta turvallisuudesta.

Missä juurevuus kohtaa sydämen sivistyksen

Meille kulttuuri merkitsee kirjaviisautta enemmän. Kaikki lähtee rakkaudesta lähimmäiseen. Se ei katso koulutustasoa, kansallisuutta tai puoluerajoja. Keski-Suomessa sydämen sivistys kuuluu kaikille ja näkyy arjen teoissa – oli kyseessä sitten talkoovetoiset festivaalit, korkeakoulujen vireä opiskelijakulttuuri tai paikallisten yritysten yhteen hiileen puhaltaminen.

Parhaat palat hyvään elämään löytyvät jostain merkityksellisen urapolun ja tasapainoisen arjen välistä. Täältä keskeltä. 

2. Pääviestit

Osaajat

Pääviesti: Keski-Suomi tarjoaa lämpimän ja turvallisen elinympäristön, jossa yhteisöllisyys, avoimuus ja elämänmyönteisyys luovat pohjan tasapainoiselle elämälle.

Yritykset

Pääviesti: Keskeltä näkee kauemmas. Keski-Suomi on ulospäin katsova maakunta, jossa yritykset voivat menestyä kansainvälisesti, sopuisassa ilmapiirissä, yhteen hiileen puhaltaen.

Päättäjät

Pääviesti: Keski-Suomi on yhdistelmä sivistystä, huippuosaamista ja yhteisöllisyyttä luoden alustan kestävälle kasvulle, turvallisuudelle ja hyvinvoinnille.

3. Äänensävy

Keski-Suomen

äänensävy on

Sivistynyt

Käytämme rikasta, mutta selkeää ja helposti ymmärrettävää suomen kieltä. Vältämme lainasanoja, monimutkaisia kielikuvia tai vertauksia. Emme liioittele emmekä nöyristele. Kunnioitamme aina keskustelukumppaniamme ja ymmärrämme eri näkökulmia. Keskustelemme rakentavasti ja voimme olla sivistyneesti myös eri mieltä.

Ystävällinen 

Puhuttelemme kohderyhmäämme ystävällisesti ja empaattisesti, välttäen liiallista pönötystä, virallisuutta tai kumartelua. Olemme kutsuvia, helposti lähestyttäviä, inhimillisiä ja elämänmyönteisiä myös puheessamme.

Luotettava

Pidämme ja tarjoamme sen minkä lupaamme. Olemme rohkeita, mutta reiluja ja rehellisiä. Osaamme myös kuunnella.

Paikallinen

Kuvaamme keskisuomalaisia sekä Keski-Suomen aluetta ja sen tarjoamia mahdollisuuksia käyttämällä erilaisia jatkumoita ja yhteyksiä ääripääesimerkkien välillä. Paikallinen monipuolisuus tarjoaa tasapainoa ja hyvää elämänlaatua.  

Keski-Suomen

äänensävy ei ole

Ylimielinen

Sivistys tarkoittaa myös sydämen sivistystä. Emme ole ylimielisiä, kärkkäitä tai kaikkitietäviä. Vaalimme keskusteluyhteyttä kaikessa vuorovaikutuksessamme.

Luotaan työntävä

Pyrimme välttämään byrokraattista virastokieltä. Emme sorru sisäänpäin lämpiävään viestintätyyliin. Haluamme toivottaa monipuolisesti kaikki tervetulleeksi.

Epäilyttävä

Liioittelu, ylisanat ja asiat, joille ei löydy perusteita eivät lisää luottamusta. Keskisuomalaisuuteen ei kuulu röyhistely katteettomilla lupauksilla. 

Suppea

Vältämme juuttumista yhden asian ympärille. Muistamme aina mainita paikalliset, monipuoliset mahdollisuudet ja ääripäiden tasapainon viesteissämme. Tuomme Keski-Suomen rikkautta esiin raikkaalla tavalla. 

4. Visuaalisuus

Inspiraatio menneestä —

katse tulevaan

Visuaalinen identiteetti perustuu jännitteeseen alueen historian ja modernin muotoilun välillä. Keski-Suomi-tunnus on saanut inspiraationsa Akseli Gallen-Kallelan ehdotuksesta Keski-Suomen pataljoonan lipuksi (1918–1919). Sommitteluruudukon inspiraationa on toiminut käsityö Kinnulan kunnasta. Perinteisten elementtien yhdistäminen moderneihin sommitelmiin, värimaailmaan ja typografiaan luo ilmeen, joka katsoo rohkeasti tulevaan, mutta inspiroituu menneestä.

Liikuta kursoria kuvan päälle, jotta näet miten elementtejä on modernisoitu.

4.1 Tunnus

Keski-Suomen tunnus

Keski-Suomen tunnuksen muotoilu perustuu Akseli Gallen-Kallelan ehdotukseen Keski-Suomen pataljoonan lipuksi. Tunnusta on kuitenkin modernisoitu ja pelkistetty huomattavasti verrattuna sitä inspiroineeseen teokseen.

Tunnus rakentuu K- ja S-kirjaimista muodostuvasta tyylitellystä merkistä sekä sen yhteyteen kirjoitetusta logotyypistä. Muotoilultaan perinteeseen pohjaava KS-merkki yhdistetään tunnuskäytössä selkeään ja moderniin Keski-Suomi -logotyyppiin. Logotyyppi tai sen kieliversiot esiintyvät aina KS-merkin yhteydessä.

Tunnusta voidaan hyödyntää sommitelmissa monin eri tavoin ja siitä on olemassa useampia eri kieliversioita. Brändikirjassa on määritelty eri tunnuksien käyttötarkoitukset ja -tavat. Brändikirjan lopussa on monia käytännön esimerkkejä siitä miten tunnusta voidaan hyödyntää.

Tunnuksen versiot

Perusmuodossaan tunnus muodostuu KS-merkistä sekä sen alle ladotusta suomenkielisestä logotyypistä (1). 

Tunnuksesta on olemassa kieliversiot, joissa suomenkielisen logotyypin yhteyteen on tuotu joko pelkkä englanninkielinen versio (2, 4) tai myös ruotsinkielinen versio (3, 5).

Monikielisistä tunnuksista on olemassa niin vaaka- kuin pystyversiot (2, 3, 4, 5). Tunnuksesta on olemassa myös erikoisversio jota käytetään ahtaissa tiloissa (6).

Käyttöön soveltuvan tunnusversion valitseminen tehdään aina tapauskohtaisesti.

Tunnuksen mittasuhteet

Tunnus on rakennettu oheisen kuvan mittasuhteita noudattaen. Pystyversiossa logotyypin leveyden määrittää päällä oleva merkki. Vaakaversiossa logotyypin korkeuden määrittää vastaavasti merkin korkeus. 

Logotyypin ja merkin välinen etäisyys määritetään logotyypin x-korkeuden avulla kuvan osoittamalla tavalla. Monikielisen version riviväli on 110 % suhteessa tekstin kokoon.

Suoja-alue

Tunnuksen ympärille jätettävä suoja alue määritetään logotyypin tekstirivin x-korkeuden mukaisesti kuvan osoittamalla tavalla. Tälle alueelle ei tulisi sijoittaa muita tunnuksen kanssa kilpailevia elementtejä. Näitä voivat olla toisten organisaatioiden tunnukset tai vastaavat elementit. 

Suoja-alue on suuntaa antava, koska tunnusta ja erityisesti sen KS-kirjaimia on mahdollista käyttää sommitelmissa melko liberaalisti.

Tunnuksen käyttö

Tunnuksen käyttöä on esimerkitetty neljällä eri tavalla. Perinteisin tapa (1) on hyödyntää tunnusta kompaktina muotona yhdessä formaatin neljästä kulmasta. Tunnus voi avautua (2) ja esittää sisällään Keski-Suomeen viittaavia visuaalisia elementtejä. Tunnusta voi skaalata suhteessa suuremmaksi (3), jolloin logotyyppi asemoidaan tunnuksen kanssa vastapäiseen kulmaan. Tunnusta voidaan myös käyttää itsenäisenä formaatin ulkopuolelle rajautuvana kuvituselementtinä (4).

4.2 Sommittelu

Sommittelun periaatteet

Sommitelmien tavoitteena on luoda moderneja, kiinnostavia ja dynaamisia kokonaisuuksia, jotka yhdessä Keski-Suomen tunnuksen KS-kirjaimien kanssa luovat mielikuvan modernista ja tulevaan katsovasta maakunnasta, joka kunnioittaa historiaansa.

Sommitelmat perustuvat suunnitteluruudukkoon, jonka inspiraationa on toiminut käsityö Kinnulan kunnasta.

Liikuta kursoria kuvan päälle, jotta näet miten valmis toteutus rakentuu suunnitteluruudukon päälle.

Suunnittelu-ruudukko

Keski-Suomelle luotu suunnitteluruudukko toimii aina sommittelun perustana. Suunnitteluruudukon peruselementit ovat marginaalit, palstat sekä palstojen välinen tila.

Marginaalit määrittävät sommitelman reunoille jäävän tyhjän tilan. Marginaalien väliin jäävä suunnittelualue jaetaan osiin samanlevyisten palstojen sekä niiden välisten tilojen avulla. 

Suunnitteluruudukko perustuu 12 palstaan. Pystysuuntaisissa (1, 2) sekä neliön muotoisissa (3) formaateissa palstojen väli on 1x (1/50 osa formaatin leveydestä) ja marginaali on 2x.

Vaakasuuntaisissa layouteissa hyödynnetään kapeampaa marginaalia. Tällöin myös marginaali on 1x (1/50 osa formaatin leveydestä).

Sommittelu

Suunnitteluruudukon hyödyntäminen mahdollistaa monia erilaisia tapoja rakentaa dynaamisia ja moderneja sommitelmia.

Moderni värimaailma ja typografia toimivat vastavoimana perinteeseen nojaaviin tunnuskirjaimiin luoden jännitteen menneen ja tulevan välille.

Liikekieli

Liikkeen hyödyntäminen on suositeltavaa kaikissa digitaalisissa kanavissa, jos siihen on mahdollisuus. Dynaamisen liikkeen avulla katsojan mielenkiinto saadaan herätettyä staattista materiaalia voimakkaammin.

Liikegrafiikka mahdollistaa myös Keski-Suomen tarinan kertomisen useammasta kuin yhdestä näkökulmasta.

Liikegrafiikasta on luotu muutamia valmiita suunnittelutiedostoja, joita hyödyntämällä myös liikegrafiikkaa hyödyntävien kokonaisuuksien suunnitteleminen on vaivatonta.

4.3 Typografia

Typografia

Typografia on keskeinen ja tunnistettava osa visuaalista identiteettiä. Keski-Suomelle valitut kirjaintyypit ovat moderneja, helposti tunnistettavia ja mahdollistavat monipuolisen käytön. Kirjaintyypit ovat kaikkien saatavilla eikä niihin liity lisensointikustannuksia.

Aa*

Bb!

”Emme tule idästä emmekä lännestä. Tulemme sieltä, missä kaikki osuu kohdilleen.

Siinä missä ylioppilaat saapuivat tänne sata vuotta sitten opettelemaan puhtainta suomen kieltä, tullaan Keski-Suomeen tänä päivänä etsimään inhimillistä ympäristöä, jonne rakentaa turvallista ja tasapainoista tulevaisuutta.”

Ensisijainen kirjaintyyppi

Keski-Suomen ensisijainen kirjaintyyppi on moderni Uncut Sans. Kirjaintyyppi mahdollistaa monipuolisen käytön ja selkeän hierarkian suunnittelussa, koska se sisältää kaikkiaan kuusi leikkausta sekä vastaavat kursiivit. 

Fontin open type -ominaisuuksissa on myös runsaasti vaihtoehtoisia muotoiluja kirjaimille sekä huomattava erikoismerkkivalikoima, joiden avulla sommitelmiin voi tuoda mielenkiintoa.

Uncut Sans

Toissijainen kirjaintyyppi

Jos Uncut Sans -kirjaintyyppi ei syystä tai toisesta ole saatavilla, voidaan korvaavana fonttina käyttää MS Office -ohjelmissa oletuksena toimivaa Aptos-kirjainperhettä.

Aptoksen vahvuuksiin kuuluu modernin luonteen lisäksi laaja valikoima erivahvuisia leikkauksia kursiiveineen. Vaikka Aptos on monesti toimiva valinta, käytetään Uncut Sansia aina ensisijaisena kirjaintyyppinä toteutuksesta riippumatta. 

4.4 Väripaletti

Väriyhdistelmien käyttö

Keski-Suomen väripaletti on runsas ja monisävyinen, aivan kuten aluekin on. Järjestelmä värien käyttöön on kuitenkin hyvin yksinkertainen. 

Värit on jaettu kolmen sävyn paletteihin. Yksittäisessä pinnassa käytettävät värit määräytyvät siten valitun sävyn mukaisesti. Oheisessa kuvassa on esitelty eri väriyhdistelmien oikeaoppista käyttöä.

Useamman väriyhdistelmän sekoittaminen on mahdollista, kun kyseessä olevassa mediassa on useampia näkymiä (monisivuinen julkaisu, verkkosivu tms.) tai kyseessä on esimerkiksi infograafinen toteutus, joissa värejä tarvitaan lähtökohtaisesti aina runsaasti.

Vältettävä värien käyttö

Oheisessa kuvassa on esimerkkejä siitä miten värejä ei tulisi käyttää. Värien käytössä tulisi aina huomioida riittävä värikontrasti, jotta toteutus olisi mahdollisimman saavutettava.

Värien käyttäminen ristiin eri paleteista ei ole sallittua, ellei tilanne sitä välttämättä vaadi. Tällaisia esimerkkejä voisivat olla väritykseltään runsaat kuvitukset tai infograafiset toteutukset.

4.5 Valokuvat

Kuvien tyyli

Keski-Suomen valokuvien tulisi käsitellä tasapuolisesti alueelle ominaisia teemoja, kuten maisemia ja erikoispiirteitä, elinkeinoelämää ja innovaatioita, opiskelua ja urheilua, luontoa ja arkkitehtuuria, ihmisten arkea ja tapahtumia. 

Tämä on helpommin sanottu kuin tehty, mutta monipuolisuus ja monimuotoisuus tulisi aina pitää mielessä, kun uusia kuvia tuotetaan. Sama pätee tietysti myös alueen ihmisiin ja inklusiivisuuteen.

Kuvia otettaessa on hyvä pitää mielessä, että kuvan tulisi aina kommunikoida selkeästi yhtä asiaa ja tästä syystä pelkistäminen sekä huolellinen rajaaminen ovat tärkeitä onnistuneen lopputuloksen saavuttamiseksi. 

Kuvaoikeudet

(1) Heikki Rossi; (2,7) Visit Jyväskylä (3, 6) Keski-Suomen Liitto; (4) Museovirasto; (5,9) ThisisEngineering/Unsplash; (8) Felipe Giacometti/Unsplash; (10, 11) K8/Unsplash

4.6 Kuvitukset

Kuvituksen tyyli

Keski-Suomen kuvitustyyli on pelkistetty ja naivistinen. Se on saanut vaikutteita Petäjäveden kirkon Pyhän Kristoforoksen ulkomuodosta. 

Kuvitusten avulla toteutuksiin on helppo tuoda mukaan elementtejä, joiden kuvittaminen valokuvin on haastavaa. Lisäksi kuvituskuvat tuovat toteutuksiin lempeyttä ja hauskuutta.

5. Esimerkkejä